Stress Free -konseptin tavoitteena on luoda rauhallisia työ- ja asiakastiloja, joissa ihmisen vireystila ja työkyky pysyvät yllä, jopa parantuvat.  Stressitekijöitä pyritään vähentämään. Rauhallinen ja mukava ympäristö lisäävät asiakkaiden viipymää ja viihtyvyyttä.

Stress Free -ajattelua on sovellettu erityisesti opiskelu- ja toimistoympäristöjen suunnitteluun. Stressittömyyttä voidaan sijoittaa myös erilaisiin ravintolamiljöisiin. Stressitekijöitä voidaan vähentää sisustussuunnittelussa minimoimalla ylimääräisiä ärsykkeitä. Konseptissa pyritään valitsemaan kestäviä materiaalia ja kalusteita sekä rauhoittavia ääni- ja valaistusmaisemia.
Stress Free -konseptilla toteutetut tilat ovat herättäneet paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti. Olisiko siinä ainesta myös suomalaiseksi vientivaltiksi?

Mainostoimisto HeyDayn puheenvuorossa korostui ennakkosuunnittelun rooli. Koska budjetti määrää lopputuloksen, se tulee tuoda esiin jo suunnittelun aloitusvaiheessa. Muuten aikaa tuhlaantuu liian hulppeiden tai toisaalta turhan vaatimattomien toteutusten suunnitteluun.

Yksinkertaisuus on kaunista. Liiat monet viestit tai yritys miellyttää kaikkia kohderyhmiä kääntyy itseään vastaan, eikä lopputulos palvele ketään. Aiemmin tehdyn analysoinnille on myös löydyttävä aikaa. Onnistumiset ja epäonnistumiset tulee purkaa auki, jotta tiedetään, mitä seuraavalla kerralla kannattaa tehdä.

Niinpä.. luodakseen jotain uutta on oltava valmis epäonnistumaan. Tästä alustajat ja klubilaiset olivat yhtä mieltä. Uuden luomisessa ajoitus on tärkeää. Myöhässä olemisen tiedämme kaikki, mutta liian aikaisessa oleminenkin voi olla haaste. Jos ihmiset eivät vielä tunne uutta teknologiaa, kuten vaikkapa internetkahvilaideaa 90-luvulla tai kosketusnäyttöteknologiaa vuonna 2011, ei hyväkään idea välttämättä uppoa.

Näin arvioi HAAGA-HELIAn opiskelija ja opinnäytetyöntekijä Satu Painilainen. Hän seurasi ja havainnoi kolmea kansainvälisissä tehtävissä toimivaa johtajaa yhteensä yhdeksän päivän ajan näiden työpaikoilla ja lopuksi haastatteli heidät. Kaksi johtajista työskenteli matkatoimistossa ja yksi hotelliliiketoiminnan parissa.

Tärkeinä taitoina johtajan työssä, erityisesti henkilöstöjohtamisen kannalta, Painilainen pitää inhimillisyyttä, luovuutta sekä yhteistyökykyä. Johtajat asettavat päämäärät ja pyrkivät niihin kehittämällä sekä omaa että henkilöstönsä osaamista. Silti, esimerkiksi parempaa kulttuurien tuntemusta kaivataan matkailualalla lisää. Myös taito toimia kriisitilanteissa on vielä puutteellista ja siihen toivotaan parempia valmiuksia jo alan opintojen puolesta.

Kansainvälisten toimintatapojen ymmärtäminen ja osaaminen on matkailualalla tärkeää. Täytyy osata ajatella globaalisti, mutta toimia paikallisuutta hyödyntävällä tavalla. Kansainvälinen kokemus esimerkiksi opiskelun puitteissa tai työn parissa, eritoten ulkomailla, nähdään tärkeänä kansainvälisen osaamisen taustavaikuttajana.

Jotta johtajana menestyisi, on osattava erottua muista ja tuotava itsensä esille kilpailijoiden joukosta. Tulevaisuuden johtaja on kestävän matkailun puolestapuhuja, innovoija sekä omien, erilaisten ideoidensa myyjä. Mitä ovat matkailualan tulevat ”trendit”? Mitkä asiat vaikuttavat matkailuun tulevaisuudessa? Miten kehityksen kyydissä pysytään? Tulevaisuuden
johtaja pohtii muun muassa näitä asioita ja kehittää toimintasuunnitelmansa osittain myös intuitioidensa pohjalta. Tulevaisuudesta ei voi koskaan olla varma, mutta kaikkeen voi aina varautua.

Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman opinnäytetyötutkimus toteutettiin syksyllä 2011 ja sen tuloksia hyödynnetään HAAGA-HELIAn matkailun liikkeenjohdon koulutuksen kehittämisessä.

Lisätietoa opinnäytetyöstä: Satu Painilainen, satupa@welho.com, 044-217 1529

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Hospitality Leaders Club tutustui opintomatkallaan Holiday Club Saimaaseen paikan ensimmäisinä asiakkaina. Samalla kuultiin Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkan asiantuntijaesitys venäläisten matkailijoiden kulutuskäyttäytymisestä.
TAK Oy:n mukaan n. 75 % haastatelluista venäläisistä haluaisi matkustaa Suomeen. Ensisijaisesti venäläiset matkustavat Suomeen ostosmatkalle (57 %). Lomamatkailijoiden määrä (37 %) on selkeässä nousussa, työmatkalaisten määrä (9 %) puolestaan laskussa. Noin 15 % haastatelluista matkustaa Suomeen tapaamaan tuttaviaan. Kolme neljästä venäläisistä Suomen-matkailijoista tulee Pietarin alueelta. Noin 6 % matkailijoista on kotoisin Moskovan ympäristöstä.
Venäläiset käyttävät Suomessa satoja miljoonia euroja – jo Kaakkois-Suomessa puhutaan 260 miljoonasta. Eniten shoppaillaan, matkaillaan ja kyläillään. Palveluista ulkona syöminen, majoittuminen ja huvittelu lohkaisevat suurimmat siivut. Tuoteostoista eniten rahaa käytetään vaatteisiin. Elintarvikkeiden ostaminen on kasvanut ja erityisen hyvin kaupaksi käy kala ja kahvi. Lappeenrannan ja Imatran seudulle onkin syntynyt pieniä kalakauppoja, joissa palvelu on erityisen venäläislähtöistä. Syynä elintarvikkeiden ostoon on suomalainen laatu, mutta myös edullisempi hinta.
TAK:n tekemässä kyselyssä venäläisille matkatoimistoille selvisi, että mökkilomat ovat venäläisille tärkeimpiä. Ostosmatkojen suosio on noussut (tärkeää yli 50 %:lle). Matkatoimistot uskovat myös laskettelu-, kalastus-, kylpylä- ja kulttuurimatkojen kysynnän lisääntyvän. Kysyntään vaikuttaa se, mitä venäläisille markkinoidaan.
Itä- ja Etelä-Suomi ovat ja pysyvät Pietarin alueelta tulevien kuluttajien kärkikohteena. Rajaseutu hyötyy eniten päiväkävijöistä, Saimaa mökkeilijöistä ja Helsinki viikonloppu- ja kesämatkailijoista.
Matkailu- ja ravintolapalveluita kehitettäessä on otettava huomioon, että venäläinen matkailija on selvästi länsimaalaistunut. Hän odottaa saavansa parempaa ja laadukkaampaa palvelua ja tuotteita kuin aiemmin. Elintasoerot Venäjällä ovat kuitenkin suuret. Karjalasta, esim. Petroskoin alueelta, tulevat ovat jo ostovoimaltaan heikompia. Samalla hintatietoisuus on myös taantuman seurauksena kasvanut, vaikka jotkut suomalaiset puhuvat vielä varakkaiden öykkärimäisestä osto- ja kulutuskäyttäytymisestä.
Nyt ja lähitulevaisuudessa ostovoimaiset kuluttajat ylittävät Suomen rajan entistä useammin ellei viisumivapaus tule voimaan muutaman vuoden sisällä. Palvelun tasoa on pystyttävä nostamaan premiumiin, jopa luksukseen, sillä Suomi ei pysty alentamaan hintatasoaan korkeiden työvoima- ja vuokrakustannusten takia.

Viipymää on lisättävä korkeatasoisin majoitus-, ravitsemis-, ohjelma-, kulttuuri- ja kylpyläpalveluin.
Uusi Holiday Club Saimaa tähtääkin juuri näille kansainvälisille neljän-viiden tähden vapaa-ajan matkailumarkkinoille. Tarjolla on hotellihuoneistoja hotellihuoneiden rinnalla. Venäläisiin uppoaa tilan tuntu, arvokkuus, jopa mahtipontisuus. Holiday Clubin huoneistot ja huoneet ovatkin huipputasoa sekä kylpyläpalvelut entistä elämyksellisempiä.
Viisumin tarve rajoittaa vielä venäläisten matkustamista ulkomaille. Monet Suomeen matkaavat hankkivatkin vuosiviisumin. Ja kun viisumi on voimassa, sitä halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon. Näin ollen samat henkilöt matkustavat Suomeen useammankin kerran vuoden sisällä.
Yleisesti matkustajavirtojen itäkasvu on ainoa strateginen ja taktinen suunta, sillä 79 % pietarilaisista ei vielä koskaan ole käynyt Suomessa. Venäjänkielisestä palvelusta ja viiden tähden taitajista on pula.
Elisa Aunola & V.A. Heikkinen
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Hospitality Leaders Club

Vuoden 2011 Best of Helsinki -verkkoäänestyksen voittajiksi nousivat:

• Ravintola Kaarle XII: ”Kallen torstait” – Best Nordic Oddity

• Cumulus-hotellit: “Weekend Party Pack” -bile- ja majoituspaketti – Paras talvituote tai -kohde (Best Northern Exposure)

• Luonnontieteellinen museo – Paras perhekohde (Best Family Resort & Fun)

• Flow Festival – Paras tapahtuma (Best Helsinki Event)

• Fregatti Oy: Raakapurjehdus Priki Gerdalla – Paras kokouselämys (Best MICE Experience)

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kuudetta kertaa toteuttama verkkoäänestys alkoi tammikuussa ja päättyi lokakuun lopussa.

– Tänäkin vuonna ääniä kertyi ylivoimaisesti eniten Best Nordic Oddity -kohteille. Matkailijat haluavat usein täysin uusia elämyksiä ja kohtaamisia paikallisen väestön kanssa. Sen vuoksi valtavirrasta poikkeavaa tarjontaa arvostetaan, markkinointisuunnittelija Anne Relander matkailu- ja kongressitoimistosta kertoo.

Lisäksi palkittiin matkailualan vaikuttajia

Kaikille avoimen yleisöäänestyksen lisäksi 1 300 matkailualan ammattilaista sai äänestää suljetussa kategoriassa parasta matkailuvaikuttajaa. Kategoriassa keräsi eniten ääniä Helsingin Turistioppaat ry:n suosittu turistiopas Eevaliisa Hannukainen, joka on ollut vahvasti mukana kehittämässä Suomeen ja erityisesti Helsinkiin suuntautuvaa incentive- eli kannustematkailua.

Matkailu- ja kongressitoimisto luovutti gaalassa lisäksi elämäntyöpalkinnot kahdelle matkailualan pitkän linjan toimijalle. Palkituiksi tulivat aiemmin tänä vuonna eläkkeelle jääneet Suomen Messujen toimitusjohtaja Pentti Kivinen ja Ravintola Lasipalatsin toimitusjohtaja Martti Tyynismaa. Lisäksi Helsingin matkailusäätiö myönsi matkailualan opiskelijapalkinnon Johanna Järviselle ja Maura Waltherille. Molemmat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja tekivät lopputyönsä aiheesta ”Service Design -menetelmien toimivuus moniaistisesta näkökulmasta, case: Linnanmäki ”.

Lisätietoa

Markkinointisuunnittelija Anne Relander, anne.relander@hel.fi, puh. (09) 310 36613.

HAAGA-HELIA selvitti ravintoloiden tuotekehitystä syksyllä 2011 tehdyllä tutkimuksella, johon vastasi reilusti yli 200 ravintola-alan ammattilaista ympäri Suomen. Vastaajat edustivat kaikkia muita ravintolatyyppejä paitsi etnisiä ravintoloita. Tulokset ovat linjassa aikaisemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten kanssa, vaikkakin vastauksia tulkitessa tulee huomioida vastanneen joukon suuruus suhteessa niihin yrityksiin, joille kysely lähetettiin.
Tutkimuksen mukaan ravintoloissa tehdään paljon tuotekehitystä. Vastaajista 40 % arvioi, että yli puolet liikevaihdosta tulee viimeisen kolmen vuoden aikana kehitetyistä tuotteista. Uusien tuotteiden osuus ravintolan myynnistä on siis merkittävä. Hätkähdyttävää on kuitenkin se, että kaksi kolmesta vastaajasta ei tunnista tuotekehitysprosessin taloudellisia mittareita edustamassaan ravintolassa. Näin ollen tuotekehitykseen liittyvien investointien takaisinmaksuaikoja tai pääomatuottoa on mahdotonta seurata.
Ravintoloiden tuotekehitys ei tutkimuksen mukaan ole kovin suunnitelmallista. Vain neljännes vastaajista kertoo käyttävänsä yli puolet tuotekehityksen resursseista suunnittelutyöhön. Huolellinen suunnittelu on kuitenkin projektin onnistumisen kannalta merkittää. Huomioitavaa on myös se, että vain puolet kyselyyn vastanneista ravintoloista hyödyntää palveluidensa käyttäjiä tuotekehityksessään. Sosiaalista mediaa tuotekehityksen välineenä käytti vain 3 % tutkimukseen osallistuneista ravintoloista.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ravintoloiden tulisi systematisoida tuotekehitysprosessiaan ja panostaa suunnitelmallisuuteen. Erityistä huomiota vaatii myös palvelun käyttäjien tarpeisiin vastaaminen ja pehmeiden arvojen huomioiminen.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Projektipäällikkö Markus Häyhtiö HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu (markus.hayhtio@haaga-helia.fi, puh. 045 1200 304).

Luksus erottautumistekijänä
Leija Graf käynnisti yritystoimintansa 19 vuotta sitten Tukholmassa edellisen laman aikana. Hän halusi yrityksensä erottuvan muista matkatoimistoista panostamalla huipputason matkatoimistopalveluihin, ei niinkään sähköiseen varausjärjestelmään. Graf valitsi erottautumistekijöikseen perinteisen kohtaavaan asiakaspalvelun, viiden tähden tuotteet ja tuotekatalogit.

Select Travelin luksusmatkailunicheen ei luonnollisestikaan uskottu, mutta määrätietoisen työn, huippupalvelullistamisen, markkinalevittäytymisten Suomeen ja Norjaan sekä hyvien lentoyhtiösopimusten kanssa syntyi tulosta. Varsinkin norjalaiset asiakkaat olivat arvokkaita. Nyt Select Travel toimii viidessä maassa. Viiden tähden kohteita on ympäri maailman. Työntekijöitä on 10 ja liikevaihto on 30 milj.

Luksus tarjoaa tilaa yrittää
Grafin mielestä Skandinavian luksustuotteet ovat vielä suppeat. Kohteet ja paketit puuttuvat. Kiinnostusta Skandinaviaan maailmalla kuitenkin on!

Menestystarinan lisäksi Grafilla riitti yrittäjävilleyttä. Tukholman toimiston vuokrakulujen nousun seurauksena hän muutti kolme työtilaa päiväkylpyläksi, johon hankittiin kulloisenkin hoitomuodon parhaita tuotteita ja työntekijöitä. Syntyi matkatoimisto-day spa!

Tulevaisuudessa luksusmatkailumarkkinat polarisoituvat edelleen. Lamaan Select Collection aikoo vastata räätälöimällä matkoja vielä entisestään. Idyllisyys, autenttisuus, hiekkaranta ja omat bungalowit menevät kaupaksi. Vai miltä kuulostaisi (lemmen)loma Bhutanissa?

V.A. Heikkinen
Hospitality Leaders Clubin isäntä
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Hospitality Leaders Clubiin kutsutaan matkailu-, ravintola-, elämys-, palvelualojen ylintä liikkeenjohtoa. Lisätietoa HLC:n ohjelmasta HAAGA-HELIAn nettisivuilta

Amerikkalaiset kanavajätit CNBC ja CBS ovat kehuneet alallaan uuden aikakauden aloittanutta Hitlantista maailman innovatiivisimmaksi musiikkipalveluksi. Vahvan kansainvälisen kasvun aikaa elävästä musiikkiyhteisöstä on kirjoitettu näyttävästi myös Brasiliassa ja Puolassa. Musiikin maailman internetissä mullistanut Hitlantis on herättänyt myönteistä huomiota Aasiassakin.

Menee syvemmälle

Vuoden 2010 alussa laajasti lanseerattu suomalaislähtöinen Hitlantis.com on verkkopalvelu, johon kaikki omaan musiikkiinsa oikeudet omistavat muusikot ja artistit voivat ladata musiikkiaan. Hitlantiksesta löytyy vielä tuntematonta musiikkia levy-yhtiöiden tunnettujen ykkösnimien sijasta. Se menee muita syvemmälle ja nostaa usein vielä tavoittamattomissa olevan musiikin esiin maailmanlaajuisessa foorumissa.

Reiluin musiikkisivusto

Käyttäjäystävällinen musiikkiyhteisö Hitlantis, joka on myös musiikin verkkokauppa, antaa bändeille 90 prosenttia myydyn musiikin tuotosta. Hitlantis onkin tuoreen selvityksen mukaan maailman reiluin bändisivusto ja jakosuhteessa aivan omaa luokkaansa alan vastaaviin muihin toimijoihin verrattuna.

- Meillä on ensimmäinen käyttöliittymä, jossa koko palvelun ja uuden musiikin näkee helposti jo aloitussivulla, Hitlantiksen toimitusjohtaja Marcus Tilgmann sanoo.

Paljon lyhyessä ajassa

Hitlantis teki jo tuoreeltaan viime marraskuussa yhteistyösopimuksen Pelika net Oy:n kanssa top 10 -biisilistansa soittamisesta Photo Play -pelikoneissa ympäri maan. Suosittu Embassy of Silence sai helmikuussa levytyssopimuksen ruotsalaisen Supernovan kanssa ponnahdettuaan laajempaan tietoisuuteen Hitlantiksesta. Nettisivusto Bänditrekisteri ja Hitlantis aloittivat yhteistyön uuden musiikin esiinmarssin puolesta tänä keväänä.

Tunnettu mediapersoona Wallu Valpio tuli vahvistamaan Hitlantiksen tiimiä maaliskuussa. Hän vastaa Hitlantiksen kontakteista uusiin pinnalle pyrkiviin yhtyeisiin ja kaikesta, mikä liittyy bändien rekrytointiin. Hitlantiksen suurimmat omistajat ovat riskirahoitusyhtiö Hasan Development, Ruukki Groupin entinen toimitusjohtaja Juha Halttunen, Bernerin suku  ja Hitlantiksen toimiva johto.

Lisätietoja:
Marcus Tilgmann, toimitusjohtaja, Hitlantis.com
+358 400 57 33 27

Lähde: Kauppalehti, 27.5.

INNOSUOMI on perustettu vuonna 1994 ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

INNOSUOMI-toiminta koostuu

• Maakunnallisista INNOSUOMI-kilpailuista sekä teemavuoden tapahtumista. Eri puolilla Suomea järjestetään innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä tukevia tapahtumia. Syksyllä järjestettävissä tapahtumissa jaetaan myös maakunnalliset INNOSUOMI-palkinnot. Tapahtumia koordinoivat alueelliset toimikunnat, joiden jäsenet ovat INNOSUOMI-taustahojen paikallisia asiantuntijoita. Toimikuntien työtä vetävät TE-keskukset.
  Lisätietoja tapahtumista
• Valtakunnallisesta INNOSUOMI-kilpailusta. Kilpailuehdokkaaksi voi osallistua yritys, yhteisö tai henkilö, jonka ideat, keksinnöt tai innovaatiot ovat merkittävästi edistäneet yritystoimintaa, yrittäjyyttä yleensä ja keksintöjen markkinoille saattamista. Vuoden 2009 kilpailuehdotusten vastaanotto päättyy 30.9.2009.
  Lisätietoja kilpailusta
• Varusmiesten INNOINT-keksintökilpailusta. Varusmiesten keksintökilpailun tarkoituksena on rohkaista varusmiehiä innovatiivisuuteen, luovuuteen ja aloitteellisuuteen. Lisätietoja INNOINT-kilpailusta
• Koululaisten INNOKOULU-ideointitapahtumasta. Koululaisten keksinnöllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävä ideointitapahtuma järjestetään syyslukukauden alussa. Tapahtumat on suunnattu tänä vuonna Kokkolan alueen ja Ahvenanmaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille sekä peruskoulujen 1. ja 2. luokille.
  Lisätietoja INNOKOULUSTA
• Valtakunnallisesta INNOPÄIVÄSTÄ. Joulukuussa pidettävässä INNOSUOMI-pääjuhlassa jaetaan valtakunnalliset, tasavallan presidentin INNOSUOMI 2009 -palkinnot, INNOKOULU 2009 -palkinnot sekä INNOINT 2009

Vuoden 2009 INNOSUOMI- palkinnon sai Jomet Oy Jokioisilta pakkausosaamisestaan. Palkinto tuli käyttäjäystävällisestä toimistopapereiden pakkauskonseptista ja pakkauskoneiden valmistamisesta. Lue lisää INNOSUOMI -organisaatiosta, -kilpailuista sekä -palkinnoista täältä.

]]> http://www.silab.fi/innosuomi-haastaa-yrityksia-yhteisoja-ja-henkiloita-innovatiiviseen-toimintaan/feed/ 0 http://www.silab.fi/jarkea-tekstareihin-alytekstiviestin-kehittaja-pyrkii-viemaan-ideaa-maailmalle-tekniikkatalous-5-2010/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=jarkea-tekstareihin-alytekstiviestin-kehittaja-pyrkii-viemaan-ideaa-maailmalle-tekniikkatalous-5-2010 http://www.silab.fi/jarkea-tekstareihin-alytekstiviestin-kehittaja-pyrkii-viemaan-ideaa-maailmalle-tekniikkatalous-5-2010/#comments Tue, 13 Apr 2010 07:13:51 +0000 Venla Hakunti http://www.silab.fi/?p=363

Hangessa kiemurtelevat rokotusjonot ovat saaneet monet ihmettelemään, eikö rokotusaikojen varauksia voisi hoitaa järkevämminkin. Samaa ihmettelee BookIT-yhtiön toimitusjohtaja Jukka Salonen.

Salonen on tosin hiukan jäävi kriitikko, sillä hänen ratkaisunsa asian kätevään hoitamiseen on hänen itsensä kehittämä älytekstiviesti. Älytekstiviesti on juhlallinen nimi periaatteessa hyvin yksinkertaiselle palvelulle, jonka useimmat suomalaiset tuntevat.

Tunnetuin soveltaja on Finnair, jonka lähtöselvityksistä suuri osa hoituu tekstiviestein. Matkustajan kännykkään lähetetään kysely, jossa hän vahvistaa tarjotun matkan yhdellä näppäimen painalluksella. ”Tiskillä tehdyn lähtöselvityksen kustannus lentoyhtiölle on yhdeksän dollaria”, Salonen perustelee älytekstiviestin bisnesidean viitaten kansainvälisen lentoliikennejärjestön IATA:n selvityksiin.

Älytekstiviestin markkina-alue on siellä, missä ihmiset nykyään joutuvat jonottamaan saadakseen palvelua. Palvelua hyödynnetään jo mm. renkaanvaihtojen ajanvarauksissa, lehtitilauksen päättymismuistutuksissa ja lääkärin ajanvarauksissa. ”Järjestelmä on käyttäjälle yksinkertainen, mutta sen toteuttamiseen meni viisi vuotta”, Salonen muistelee. Hän perusti BookIT-yhtiön vuonna 1999. ”Siihen aikaan tekstiviesti ei kiinnostanut ketään, kaikki puhuivat wapista, jonka piti mullistaa maailma”, Salonen muistelee. Salosen idea oli, että palvelun pitää toimia kaikissa puhelimissa kaikkien operaattorien verkoissa. Järjestelmän ydin on älytekstiviestikeskus, jossa tekstiviesteihin lisättävien tunnisteiden avulla jokainen viesti voidaan yksilöidä ja reitittää oikeaan palveluun.

Älytekstiviestin markkinoinnista Suomessa vastaa nykyään operaattori Ainacom joka osti runsas vuosi sitten BookIT Finland Oy:n ja samalla yksinoikeuden sen älytekstiviestiteknologiaan Suomessa. Salonen keskittyy nyt palvelun viemiseen maailmalle lähinnä Yhdysvaltojen kautta. ”Monet monikansalliset kanta-asiakasohjelmat ja niitä toteuttavat it-talot pitävät pääkonttoriaan Yhdysvalloissa”, hän perustelee. Maailmalla älytekstiviesti tunnetaan termillä i-sms.

Mutta miksi sikainfluenssan rokotusaikoja sitten ei voida jakaa lähettämällä kansalaisille tekstiviestejä, joissa tarjottaisiin rokotusaikaa ja johon vastattaisiin yhdellä näppäimellä, sopiiko aika vai ei? ”Julkishallinto ja etenkin terveydenhuolto on vaikea alue. Julkisen terveydenhoidon järjestelmiä hallitsee monopolitoimija, joka on katkaissut BookIT:n yhteydet terveydenhuollon järjestelmiin”, Salonen täräyttää.

Suomen terveydenhuollon tietotekniikan hallitsevin järjestelmätoimittaja on Tieto, jonka kovin kilpailija on Logica. Yksityisellä puolella uutta innovaatiota on hyödynnetty nopeammin ja esimerkiksi sikainfluenssan rokotusaikoja on onnistuneesti jaeltu älytekstiviestein helsinkiläisen Lääkärikeskus-Yhtymän kokeilussa.

Salosen iso tavoite on saada palvelu lyömään itsensä läpi Yhdysvalloissa. ”Vaikka meillä on siellä vain pieni parin hengen myyntitoimisto, olemme saaneet lyhyessä ajassa merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä asiakkaiksemme.” Käyttäjän kannalta Salosen perusajatus siitä, että palvelun pitää toimia kaikkialla kaikissa puhelimissa operaattorista riippumatta, on kaunis. Älypuhelimissa suuntaus on kuitenkin menossa pikemminkin päinvastaiseen suuntaan, jossa puhelimet ja operaattorit haluavat palveluillaan erottautua toisistaan.

Jukka Lukkari
http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article373970.ece?service=mobile&page=4
Lue koko artikkeli Tekniikka&Talous-lehden numerosta 5/2010 ]]> http://www.silab.fi/jarkea-tekstareihin-alytekstiviestin-kehittaja-pyrkii-viemaan-ideaa-maailmalle-tekniikkatalous-5-2010/feed/ 0 http://www.silab.fi/imurin-ja-designin-yhdistaminen-toi-miljardin-varallisuuden/?utm_source=rss&utm_medium=rss&utm_campaign=imurin-ja-designin-yhdistaminen-toi-miljardin-varallisuuden http://www.silab.fi/imurin-ja-designin-yhdistaminen-toi-miljardin-varallisuuden/#comments Fri, 09 Apr 2010 10:27:49 +0000 Venla Hakunti http://www.silab.fi/?p=359 ”Kelvotonta suunnittelua ei voi perustella”, toteaa Sir James Dyson, joka loi pölypussittomalla imurillaan tyhjästä miljardiomaisuuden. Hän jatkaa keksijäntöitään lattiatason insinöörinä ja ihailee suomalaista koulutus­järjestelmää, joka kannustaa opiskelemaan insinööritieteitä.

James Dysonin tarina on kuin yksityisyrittäjän oppikirjasta. Pikkupoikana hän purki kaikki käsiinsä saamansa lelut ja laitteet vain nähdäkseen, kuinka ne on rakennettu, ja ymmärtääkseen niiden toiminnan. Hänen ensimmäinen laajalti kaupallistettu insinöörityönsä oli pneumaattisella pallopyörällä varustettu kottikärry, joka kulki eteenpäin vakaasti täydessäkin lastissa – James Dyson kun sattui puutarhatöitä tehdessään kyllästymään omiin kiikkerästi kulkeneisiin kottikärryihinsä.

Ajatus pölypussittomasta imurista syntyi sekin arkisesta tuskastumisesta. Dysonin perheen imuri siivosi vähän sinnepäin, mutta kun James Dyson näki läheisellä sahalla tehokkaasti sahanpurut talteen imaisevan syklooniperusteisen teollisuusimurin, hän tajusi menetelmän olevan sovellettavissa myös paljon pienemmässä mittakaavassa.

“Palattuani sahalta kotiin purin pölynimurini ja varustin sen kartongista leikkaamallani sykloonilla. Suureksi hämmästyksekseni se toimi. Tästä alkoi viiden vuoden mittainen kehitystyö, jotta pystyin keskipakoisvoiman avulla erottamaan pölyn ja roskat ilmavirrasta.”

Tarvittiin täsmälleen 5 026 prototyyppiä ennen kuin ensimmäinen sykloonitoiminen pölypussiton imuri oli valmis tuotantoon.

Imuri ja design

“Maailma on täynnä huonosti toimivia laitteita. Minulle design tarkoittaa laitteen toimivuutta eikä sen ulkonäköä. Suunnittelussani tekniikka ja laitteen suorituskyky on aina tärkeintä”, kiteyttää James Dyson.

“Imureita esimerkiksi markkinoidaan aina kehuskelemalla, että niissä on niin ja niin monta tuhatta wattia tehoa, eikä kerrota, pystyykö kyseinen imuri puhdistamaan asuntosi vai ei.”

Dysonin pölynimurit tunnetaan niiden räiskyvistä väreistä sekä avaruusalusmaisista muodoista, jotka ovat saaneet monet design-museot ottamaan ne kokoelmiinsa. James Dyson haluaa painottaa, että imureiden muoto on syntynyt toiminnallisuuden ehdoilla aivan kuten pölypusseista luopuminen.

“Kelvottomalle suunnittelulle ei ole tekosyitä”, hän sanoo viitaten mitä ilmeisimmin aitoa dysonia ulkoisesti muistuttaviin mutta suorituskyvyltään huonompiin laitteisiin.

Pölypussittomia imureita on ollut markkinoilla ennenkin erityisesti Yhdysvalloissa, mutta Dyson halusi eroon pölypussien ongelmallisesta toimivuudesta eikä niinkään pölypusseista itsestään – merkitysero ei ole pelkkää semanttista huminaa, kuten on huomattu Dysonin syklooniteknologian patenttien rauettua. Kilpailijat ovat saaneet käyttöönsä monet Dysonin innovaatiot, mutta edelleen dysonien imuvoima on markkinoiden kovin. Samoin melutaso, mutta sen kanssa kuulemma paiskitaan jatkuvasti töitä.

Suomen korkeakoulujärjestelmä saa kehuja

Dyson Ltd:n operatiivisen johdon James Dyson on suosiolla siirtänyt palkkajohtajille vain päästäkseen itse keskittymään lattiatason – kirjaimellisesti! – insinöörityöhön. Samaisesta syystä johtuen hän ei ole kollegoilleen Sir James tai Mr Dyson vaan pelkkä James, insinööri muiden joukossa. Ilman kravattia.

Insinööritieteistä puhuminen pistää Dysonin kehumaan suomalaista korkeakoulujärjestelmää.

“Suomessa on toimiva koulujärjestelmä, joka kannustaa nuoria opiskelemaan tieteitä, teknologiaa, insinöörintaitoja ja matematiikkaa. Samaa kaivattaisiin kovasti myös Britanniassa. Olen perustanut säätiön edistämään tätä kysymystä”, James Dyson sanoo ja kehuu seuraavassa lauseessa läpi aallot ja artekit ja, ehkä yllättäenkin, Valmetin.

“Auto- ja ilmailuteollisuus ovat aina inspiroineet minua, ja siksi ihailen Valmetin kaltaisia yrityksiä yhtä lailla kuin Frank Whittlen ja Alex Issigonisin kaltaisia suunnittelijoita.”

Tommi Aitio Kauppalehti Optio 01.04.2010, s .40 (lyhennetty alkuperäisestä)
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/arkisto/showArticle.do?db=KKL1011X&ris=0&rid=8228&qid=0&rsi=0&page=0&size=20&hits=15

]]> http://www.silab.fi/imurin-ja-designin-yhdistaminen-toi-miljardin-varallisuuden/feed/ 0