Uuden sukupolven konseptisuunnittelu, Margit Sjöroos Conbalance

Kokousdesgnin avulla pyritään luomaan tehokkaampia ja innostavampia kokouksia. Kokousdesign auttaa erityisesti kokouksen järjestäjää tunnistamaan kokouksen tavoitteet sekä saavuttamaan ne.

Tämä on tarpeen, sillä kuten kokous ja kongressialan vaikuttaja ja Troi Helsingin toimitusjohtaja Mika Lehtinen sanoo, kokousten ja tapahtumien tavoitteet voisi lähes aina miettiä paremmin.

Huomisen kokoushotelli -hanke pilotoi kehittämäänsä kokousdesign-palvelua kokoustila Griinissä, BEST WESTERN PLUS Hotel Haagassa.

Hankkeen projektiassistentti Violeta Salonen on luonut projektitiimin avustuksella Griiniin kokousdesign-paketit kuutta eri kokoustyyppiä varten (esim. ideointi ja innovointi, suunnittelu- ja ongelmanratkaisukokoukset)

Kokouspaketteihin kuuluu, että kokousdesigner valitsee kokoukseen sopivan kalusteiden järjestyksen sekä kertoo kokouspaikan varaajalle, mitkä hankkeen kehittämistä SMART Board -älytaulun mallipohjista käyvät heidän kokoukseensa. Tämän lisäksi hän valitsee yhdessä kokouspaikan varaajan kanssa sopivan luomu- ja lähiruokatarjoilun sekä käy läpi tilan tarjoamat tekniset laitteet ja niiden käytön. Myös kokoushuoneen lämpötilaa voidaan säätää ja valaistusta muuttaa. Griiniin on myös luotu oma äänimaailmansa. Rentouttavaa tai motivoivaa musiikkia voi kuunnella ennen kokousta, sen jälkeen tai tauoilla.

Kokousdesign-palvelu on osa Huomisen kokoushotelli -hankkeen tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, miten kokoustaminen muuttuu lähitulevaisuudessa niin fyysisesti, sosiaalisestikin kuin virtuaalisestikin.

Voit seurata hanketta facebookissa tai vierailla Griinissä ottamalla yhteyttä elisa.koponen@haaga-helia.fi.

Interpretaatio on syvemmän merkityksen tuottamista matkailijalle. Matkailija on kiinnostunut kiven tai muistomerkin tarinasta ja merkityksestä, ei kivestä itsessään. Matkapalvelun tuottajan pitää tarjota asiakkaalle enemmän kuin pelkkiä monumentteja, paikkoja tai maisemia.

Opastetuilla kierroksilla matkailijalle tarjotaan syvempää tietoa kohteesta. Kaikkea ei kuitenkaan kannata tarjota valmiiksi pureskeltuna eikä tarinoiden aina tarvitse olla pelkkää faktaa. Sekaan voi upottaa myös avoimia kysymyksiä ja mystiikkaa.
Viestejä voi kerrostaa eikä kaikkea tietoa tarvitse tarjoilla itse selvässä muodossa. Klaus K -hotellissa otoksia Kalevalasta voi löytää vaikkapa seinältä. Näin ne, joita Kalevala kiinnostaa, saavat irti vierailustaan hitusen enemmän ja ne, joita aihe ei kiinnosta, se ei myöskään häiritse.

Matkailukohteen historiallinen arvo kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Historian voi tuoda nykypäivään korostamalla, että tarina jatkuu ja nyt ”sinä” olet osa sitä. Esimerkkinä Suomenlinna, jonka rakenteilla oleva tykkisluuppi tuo menneen tähän päivään ja antaa nykyihmisen kokea palan menneisyyttä.

Matkailija kokee elämyksiä erityisesti silloin, kun hän pääsee itse tekemään asioita. Koskettaminen, tunteminen, kuuleminen, haistaminen ja maistaminen ovat tapoja päästä osaksi elämystä eri tavalla kuin pelkkä näkeminen.

Suomalaiset (matkailu)yritykset tekevät pääsääntöisesti liian vähän yhteistyötä. Nähdään vain omat edut ja omat asiakkaat, vaikka matkailijalle matkakohde on kokonaisuus ja osiensa summa. On muistettava, että ihminen harvoin matkustaa kohteeseen vain yhden tietyn museon vuoksi. Yleensä häntä kiehtoo matkailukohde laajemmin. Tässä tarvitaan matkailuyrittäjien yhteistyötä!

Lisätietoja interpretaatiosta ja sen hyödyntämisestä Leena Grönroosilta (leena.gronroos@haaga-helia.fi, 040 488 7187).

Keskusteluun osallistuivat:
- Crispian Emberson, www.heritagedestination.com
- Metsähallitus / Kansallispuistot: Matti Tapaninen, erityissuunnittelija www.luontoon.fi
- Hotel KlausK: Tero Thynell, markkinointi- ja myyntipäällikkö  www.klauskhotel.com
- Ehrensvärd-Seura:  Timo Uolamo, toiminnanjohtaja www.suomenlinnatours.com
- Suomenlinnan hoitokunta: Milla Öystilä,  matkailukoordinaattori www.suomenlinna.fi
- Sotamuseo: Lauri Haavisto, suunnittelija ja osaston johtaja www.puolustusvoimat.fi
- Arthur Pedersen, kestävän matkailukehityksen asiantuntija
- Tomi Letonsaari, folkloristi
- Mario Passos Ascencao, Principal Lecturer, HAAGA-HELIA
- Teemu Moilanen, yliopettaja, HAAGA-HELIA

Stress Free -konseptin tavoitteena on luoda rauhallisia työ- ja asiakastiloja, joissa ihmisen vireystila ja työkyky pysyvät yllä, jopa parantuvat.  Stressitekijöitä pyritään vähentämään. Rauhallinen ja mukava ympäristö lisäävät asiakkaiden viipymää ja viihtyvyyttä.

Stress Free -ajattelua on sovellettu erityisesti opiskelu- ja toimistoympäristöjen suunnitteluun. Stressittömyyttä voidaan sijoittaa myös erilaisiin ravintolamiljöisiin. Stressitekijöitä voidaan vähentää sisustussuunnittelussa minimoimalla ylimääräisiä ärsykkeitä. Konseptissa pyritään valitsemaan kestäviä materiaalia ja kalusteita sekä rauhoittavia ääni- ja valaistusmaisemia.
Stress Free -konseptilla toteutetut tilat ovat herättäneet paljon kiinnostusta myös kansainvälisesti. Olisiko siinä ainesta myös suomalaiseksi vientivaltiksi?

Mainostoimisto HeyDayn puheenvuorossa korostui ennakkosuunnittelun rooli. Koska budjetti määrää lopputuloksen, se tulee tuoda esiin jo suunnittelun aloitusvaiheessa. Muuten aikaa tuhlaantuu liian hulppeiden tai toisaalta turhan vaatimattomien toteutusten suunnitteluun.

Yksinkertaisuus on kaunista. Liiat monet viestit tai yritys miellyttää kaikkia kohderyhmiä kääntyy itseään vastaan, eikä lopputulos palvele ketään. Aiemmin tehdyn analysoinnille on myös löydyttävä aikaa. Onnistumiset ja epäonnistumiset tulee purkaa auki, jotta tiedetään, mitä seuraavalla kerralla kannattaa tehdä.

Niinpä.. luodakseen jotain uutta on oltava valmis epäonnistumaan. Tästä alustajat ja klubilaiset olivat yhtä mieltä. Uuden luomisessa ajoitus on tärkeää. Myöhässä olemisen tiedämme kaikki, mutta liian aikaisessa oleminenkin voi olla haaste. Jos ihmiset eivät vielä tunne uutta teknologiaa, kuten vaikkapa internetkahvilaideaa 90-luvulla tai kosketusnäyttöteknologiaa vuonna 2011, ei hyväkään idea välttämättä uppoa.

Näin arvioi HAAGA-HELIAn opiskelija ja opinnäytetyöntekijä Satu Painilainen. Hän seurasi ja havainnoi kolmea kansainvälisissä tehtävissä toimivaa johtajaa yhteensä yhdeksän päivän ajan näiden työpaikoilla ja lopuksi haastatteli heidät. Kaksi johtajista työskenteli matkatoimistossa ja yksi hotelliliiketoiminnan parissa.

Tärkeinä taitoina johtajan työssä, erityisesti henkilöstöjohtamisen kannalta, Painilainen pitää inhimillisyyttä, luovuutta sekä yhteistyökykyä. Johtajat asettavat päämäärät ja pyrkivät niihin kehittämällä sekä omaa että henkilöstönsä osaamista. Silti, esimerkiksi parempaa kulttuurien tuntemusta kaivataan matkailualalla lisää. Myös taito toimia kriisitilanteissa on vielä puutteellista ja siihen toivotaan parempia valmiuksia jo alan opintojen puolesta.

Kansainvälisten toimintatapojen ymmärtäminen ja osaaminen on matkailualalla tärkeää. Täytyy osata ajatella globaalisti, mutta toimia paikallisuutta hyödyntävällä tavalla. Kansainvälinen kokemus esimerkiksi opiskelun puitteissa tai työn parissa, eritoten ulkomailla, nähdään tärkeänä kansainvälisen osaamisen taustavaikuttajana.

Jotta johtajana menestyisi, on osattava erottua muista ja tuotava itsensä esille kilpailijoiden joukosta. Tulevaisuuden johtaja on kestävän matkailun puolestapuhuja, innovoija sekä omien, erilaisten ideoidensa myyjä. Mitä ovat matkailualan tulevat ”trendit”? Mitkä asiat vaikuttavat matkailuun tulevaisuudessa? Miten kehityksen kyydissä pysytään? Tulevaisuuden
johtaja pohtii muun muassa näitä asioita ja kehittää toimintasuunnitelmansa osittain myös intuitioidensa pohjalta. Tulevaisuudesta ei voi koskaan olla varma, mutta kaikkeen voi aina varautua.

Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman opinnäytetyötutkimus toteutettiin syksyllä 2011 ja sen tuloksia hyödynnetään HAAGA-HELIAn matkailun liikkeenjohdon koulutuksen kehittämisessä.

Lisätietoa opinnäytetyöstä: Satu Painilainen, satupa@welho.com, 044-217 1529

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Hospitality Leaders Club tutustui opintomatkallaan Holiday Club Saimaaseen paikan ensimmäisinä asiakkaina. Samalla kuultiin Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkan asiantuntijaesitys venäläisten matkailijoiden kulutuskäyttäytymisestä.
TAK Oy:n mukaan n. 75 % haastatelluista venäläisistä haluaisi matkustaa Suomeen. Ensisijaisesti venäläiset matkustavat Suomeen ostosmatkalle (57 %). Lomamatkailijoiden määrä (37 %) on selkeässä nousussa, työmatkalaisten määrä (9 %) puolestaan laskussa. Noin 15 % haastatelluista matkustaa Suomeen tapaamaan tuttaviaan. Kolme neljästä venäläisistä Suomen-matkailijoista tulee Pietarin alueelta. Noin 6 % matkailijoista on kotoisin Moskovan ympäristöstä.
Venäläiset käyttävät Suomessa satoja miljoonia euroja – jo Kaakkois-Suomessa puhutaan 260 miljoonasta. Eniten shoppaillaan, matkaillaan ja kyläillään. Palveluista ulkona syöminen, majoittuminen ja huvittelu lohkaisevat suurimmat siivut. Tuoteostoista eniten rahaa käytetään vaatteisiin. Elintarvikkeiden ostaminen on kasvanut ja erityisen hyvin kaupaksi käy kala ja kahvi. Lappeenrannan ja Imatran seudulle onkin syntynyt pieniä kalakauppoja, joissa palvelu on erityisen venäläislähtöistä. Syynä elintarvikkeiden ostoon on suomalainen laatu, mutta myös edullisempi hinta.
TAK:n tekemässä kyselyssä venäläisille matkatoimistoille selvisi, että mökkilomat ovat venäläisille tärkeimpiä. Ostosmatkojen suosio on noussut (tärkeää yli 50 %:lle). Matkatoimistot uskovat myös laskettelu-, kalastus-, kylpylä- ja kulttuurimatkojen kysynnän lisääntyvän. Kysyntään vaikuttaa se, mitä venäläisille markkinoidaan.
Itä- ja Etelä-Suomi ovat ja pysyvät Pietarin alueelta tulevien kuluttajien kärkikohteena. Rajaseutu hyötyy eniten päiväkävijöistä, Saimaa mökkeilijöistä ja Helsinki viikonloppu- ja kesämatkailijoista.
Matkailu- ja ravintolapalveluita kehitettäessä on otettava huomioon, että venäläinen matkailija on selvästi länsimaalaistunut. Hän odottaa saavansa parempaa ja laadukkaampaa palvelua ja tuotteita kuin aiemmin. Elintasoerot Venäjällä ovat kuitenkin suuret. Karjalasta, esim. Petroskoin alueelta, tulevat ovat jo ostovoimaltaan heikompia. Samalla hintatietoisuus on myös taantuman seurauksena kasvanut, vaikka jotkut suomalaiset puhuvat vielä varakkaiden öykkärimäisestä osto- ja kulutuskäyttäytymisestä.
Nyt ja lähitulevaisuudessa ostovoimaiset kuluttajat ylittävät Suomen rajan entistä useammin ellei viisumivapaus tule voimaan muutaman vuoden sisällä. Palvelun tasoa on pystyttävä nostamaan premiumiin, jopa luksukseen, sillä Suomi ei pysty alentamaan hintatasoaan korkeiden työvoima- ja vuokrakustannusten takia.

Viipymää on lisättävä korkeatasoisin majoitus-, ravitsemis-, ohjelma-, kulttuuri- ja kylpyläpalveluin.
Uusi Holiday Club Saimaa tähtääkin juuri näille kansainvälisille neljän-viiden tähden vapaa-ajan matkailumarkkinoille. Tarjolla on hotellihuoneistoja hotellihuoneiden rinnalla. Venäläisiin uppoaa tilan tuntu, arvokkuus, jopa mahtipontisuus. Holiday Clubin huoneistot ja huoneet ovatkin huipputasoa sekä kylpyläpalvelut entistä elämyksellisempiä.
Viisumin tarve rajoittaa vielä venäläisten matkustamista ulkomaille. Monet Suomeen matkaavat hankkivatkin vuosiviisumin. Ja kun viisumi on voimassa, sitä halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon. Näin ollen samat henkilöt matkustavat Suomeen useammankin kerran vuoden sisällä.
Yleisesti matkustajavirtojen itäkasvu on ainoa strateginen ja taktinen suunta, sillä 79 % pietarilaisista ei vielä koskaan ole käynyt Suomessa. Venäjänkielisestä palvelusta ja viiden tähden taitajista on pula.
Elisa Aunola & V.A. Heikkinen
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Hospitality Leaders Club

Vuoden 2011 Best of Helsinki -verkkoäänestyksen voittajiksi nousivat:

• Ravintola Kaarle XII: ”Kallen torstait” – Best Nordic Oddity

• Cumulus-hotellit: “Weekend Party Pack” -bile- ja majoituspaketti – Paras talvituote tai -kohde (Best Northern Exposure)

• Luonnontieteellinen museo – Paras perhekohde (Best Family Resort & Fun)

• Flow Festival – Paras tapahtuma (Best Helsinki Event)

• Fregatti Oy: Raakapurjehdus Priki Gerdalla – Paras kokouselämys (Best MICE Experience)

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kuudetta kertaa toteuttama verkkoäänestys alkoi tammikuussa ja päättyi lokakuun lopussa.

– Tänäkin vuonna ääniä kertyi ylivoimaisesti eniten Best Nordic Oddity -kohteille. Matkailijat haluavat usein täysin uusia elämyksiä ja kohtaamisia paikallisen väestön kanssa. Sen vuoksi valtavirrasta poikkeavaa tarjontaa arvostetaan, markkinointisuunnittelija Anne Relander matkailu- ja kongressitoimistosta kertoo.

Lisäksi palkittiin matkailualan vaikuttajia

Kaikille avoimen yleisöäänestyksen lisäksi 1 300 matkailualan ammattilaista sai äänestää suljetussa kategoriassa parasta matkailuvaikuttajaa. Kategoriassa keräsi eniten ääniä Helsingin Turistioppaat ry:n suosittu turistiopas Eevaliisa Hannukainen, joka on ollut vahvasti mukana kehittämässä Suomeen ja erityisesti Helsinkiin suuntautuvaa incentive- eli kannustematkailua.

Matkailu- ja kongressitoimisto luovutti gaalassa lisäksi elämäntyöpalkinnot kahdelle matkailualan pitkän linjan toimijalle. Palkituiksi tulivat aiemmin tänä vuonna eläkkeelle jääneet Suomen Messujen toimitusjohtaja Pentti Kivinen ja Ravintola Lasipalatsin toimitusjohtaja Martti Tyynismaa. Lisäksi Helsingin matkailusäätiö myönsi matkailualan opiskelijapalkinnon Johanna Järviselle ja Maura Waltherille. Molemmat ovat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja tekivät lopputyönsä aiheesta ”Service Design -menetelmien toimivuus moniaistisesta näkökulmasta, case: Linnanmäki ”.

Lisätietoa

Markkinointisuunnittelija Anne Relander, anne.relander@hel.fi, puh. (09) 310 36613.

HAAGA-HELIA selvitti ravintoloiden tuotekehitystä syksyllä 2011 tehdyllä tutkimuksella, johon vastasi reilusti yli 200 ravintola-alan ammattilaista ympäri Suomen. Vastaajat edustivat kaikkia muita ravintolatyyppejä paitsi etnisiä ravintoloita. Tulokset ovat linjassa aikaisemmin tehtyjen vastaavien tutkimusten kanssa, vaikkakin vastauksia tulkitessa tulee huomioida vastanneen joukon suuruus suhteessa niihin yrityksiin, joille kysely lähetettiin.
Tutkimuksen mukaan ravintoloissa tehdään paljon tuotekehitystä. Vastaajista 40 % arvioi, että yli puolet liikevaihdosta tulee viimeisen kolmen vuoden aikana kehitetyistä tuotteista. Uusien tuotteiden osuus ravintolan myynnistä on siis merkittävä. Hätkähdyttävää on kuitenkin se, että kaksi kolmesta vastaajasta ei tunnista tuotekehitysprosessin taloudellisia mittareita edustamassaan ravintolassa. Näin ollen tuotekehitykseen liittyvien investointien takaisinmaksuaikoja tai pääomatuottoa on mahdotonta seurata.
Ravintoloiden tuotekehitys ei tutkimuksen mukaan ole kovin suunnitelmallista. Vain neljännes vastaajista kertoo käyttävänsä yli puolet tuotekehityksen resursseista suunnittelutyöhön. Huolellinen suunnittelu on kuitenkin projektin onnistumisen kannalta merkittää. Huomioitavaa on myös se, että vain puolet kyselyyn vastanneista ravintoloista hyödyntää palveluidensa käyttäjiä tuotekehityksessään. Sosiaalista mediaa tuotekehityksen välineenä käytti vain 3 % tutkimukseen osallistuneista ravintoloista.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ravintoloiden tulisi systematisoida tuotekehitysprosessiaan ja panostaa suunnitelmallisuuteen. Erityistä huomiota vaatii myös palvelun käyttäjien tarpeisiin vastaaminen ja pehmeiden arvojen huomioiminen.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Projektipäällikkö Markus Häyhtiö HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu (markus.hayhtio@haaga-helia.fi, puh. 045 1200 304).

Luksus erottautumistekijänä
Leija Graf käynnisti yritystoimintansa 19 vuotta sitten Tukholmassa edellisen laman aikana. Hän halusi yrityksensä erottuvan muista matkatoimistoista panostamalla huipputason matkatoimistopalveluihin, ei niinkään sähköiseen varausjärjestelmään. Graf valitsi erottautumistekijöikseen perinteisen kohtaavaan asiakaspalvelun, viiden tähden tuotteet ja tuotekatalogit.

Select Travelin luksusmatkailunicheen ei luonnollisestikaan uskottu, mutta määrätietoisen työn, huippupalvelullistamisen, markkinalevittäytymisten Suomeen ja Norjaan sekä hyvien lentoyhtiösopimusten kanssa syntyi tulosta. Varsinkin norjalaiset asiakkaat olivat arvokkaita. Nyt Select Travel toimii viidessä maassa. Viiden tähden kohteita on ympäri maailman. Työntekijöitä on 10 ja liikevaihto on 30 milj.

Luksus tarjoaa tilaa yrittää
Grafin mielestä Skandinavian luksustuotteet ovat vielä suppeat. Kohteet ja paketit puuttuvat. Kiinnostusta Skandinaviaan maailmalla kuitenkin on!

Menestystarinan lisäksi Grafilla riitti yrittäjävilleyttä. Tukholman toimiston vuokrakulujen nousun seurauksena hän muutti kolme työtilaa päiväkylpyläksi, johon hankittiin kulloisenkin hoitomuodon parhaita tuotteita ja työntekijöitä. Syntyi matkatoimisto-day spa!

Tulevaisuudessa luksusmatkailumarkkinat polarisoituvat edelleen. Lamaan Select Collection aikoo vastata räätälöimällä matkoja vielä entisestään. Idyllisyys, autenttisuus, hiekkaranta ja omat bungalowit menevät kaupaksi. Vai miltä kuulostaisi (lemmen)loma Bhutanissa?

V.A. Heikkinen
Hospitality Leaders Clubin isäntä
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Hospitality Leaders Clubiin kutsutaan matkailu-, ravintola-, elämys-, palvelualojen ylintä liikkeenjohtoa. Lisätietoa HLC:n ohjelmasta HAAGA-HELIAn nettisivuilta

Amerikkalaiset kanavajätit CNBC ja CBS ovat kehuneet alallaan uuden aikakauden aloittanutta Hitlantista maailman innovatiivisimmaksi musiikkipalveluksi. Vahvan kansainvälisen kasvun aikaa elävästä musiikkiyhteisöstä on kirjoitettu näyttävästi myös Brasiliassa ja Puolassa. Musiikin maailman internetissä mullistanut Hitlantis on herättänyt myönteistä huomiota Aasiassakin.

Menee syvemmälle

Vuoden 2010 alussa laajasti lanseerattu suomalaislähtöinen Hitlantis.com on verkkopalvelu, johon kaikki omaan musiikkiinsa oikeudet omistavat muusikot ja artistit voivat ladata musiikkiaan. Hitlantiksesta löytyy vielä tuntematonta musiikkia levy-yhtiöiden tunnettujen ykkösnimien sijasta. Se menee muita syvemmälle ja nostaa usein vielä tavoittamattomissa olevan musiikin esiin maailmanlaajuisessa foorumissa.

Reiluin musiikkisivusto

Käyttäjäystävällinen musiikkiyhteisö Hitlantis, joka on myös musiikin verkkokauppa, antaa bändeille 90 prosenttia myydyn musiikin tuotosta. Hitlantis onkin tuoreen selvityksen mukaan maailman reiluin bändisivusto ja jakosuhteessa aivan omaa luokkaansa alan vastaaviin muihin toimijoihin verrattuna.

- Meillä on ensimmäinen käyttöliittymä, jossa koko palvelun ja uuden musiikin näkee helposti jo aloitussivulla, Hitlantiksen toimitusjohtaja Marcus Tilgmann sanoo.

Paljon lyhyessä ajassa

Hitlantis teki jo tuoreeltaan viime marraskuussa yhteistyösopimuksen Pelika net Oy:n kanssa top 10 -biisilistansa soittamisesta Photo Play -pelikoneissa ympäri maan. Suosittu Embassy of Silence sai helmikuussa levytyssopimuksen ruotsalaisen Supernovan kanssa ponnahdettuaan laajempaan tietoisuuteen Hitlantiksesta. Nettisivusto Bänditrekisteri ja Hitlantis aloittivat yhteistyön uuden musiikin esiinmarssin puolesta tänä keväänä.

Tunnettu mediapersoona Wallu Valpio tuli vahvistamaan Hitlantiksen tiimiä maaliskuussa. Hän vastaa Hitlantiksen kontakteista uusiin pinnalle pyrkiviin yhtyeisiin ja kaikesta, mikä liittyy bändien rekrytointiin. Hitlantiksen suurimmat omistajat ovat riskirahoitusyhtiö Hasan Development, Ruukki Groupin entinen toimitusjohtaja Juha Halttunen, Bernerin suku  ja Hitlantiksen toimiva johto.

Lisätietoja:
Marcus Tilgmann, toimitusjohtaja, Hitlantis.com
+358 400 57 33 27

Lähde: Kauppalehti, 27.5.